Kategoria: Yleinen

Kävimme molempien koirien kanssa Kajaanin ryhmänäyttelyssä 5.6.2016, jossa tuomarina meillä toimi Reino Korpela. Lapinkoiria oli näyttelyyn ilmoitettu hurja määrä, joten miten suurempia odotuksia minulla ei näyttelymenestyksen suhteen ollut. Sijoituksia ei arvatenkaan tullut, mutta molemmat koirat saivat oikein kivat ja itsensä näköiset arvostelut.

Viivin arvostelu:

Musta vaalein merkein. Keskikokoa selvästi pienempi, mittasuhteiltaan kuitenkin sopiva. Kaunis pää jossa hyvä ilme. Sopiva raajaluusto, sopivat kulmaukset. Hyvä häntä, liikkuu riittävällä askelmitalla, AVO ERI.

Uman arvostelu:

Musta valkoisin merkein. Pieni kokoinen, mitan alarajoilla oleva narttu, jolla kokonaisuuteen sopiva kevyen oloinen pää. Hyvät silmät ja korvat. Hyvä kaula ja runko, hyvät kulmaukset. Liikkuu hieman lyhyellä askelmitalla, NUO EH.

Tuomarin mieleen olivat siis huomattavasti isommat koirat kuin Viivi ja Uma. Ohessa vielä Oona Heikkisen ottama kuva Viivistä ja Paula Martiskaisen ja Titta Repon ottamat kuvat Umasta:

Kävimme viime viikonloppuna myös agilitykisoissa molempien koirien kanssa ja Uma avasi oman kisauransa todella mallikkaasti. Heti ensimmäisenä päivänä se nappasi molemmilta radoilta nollat, LUVA:t ja voitti molemmat luokat. Myös Viivin kanssa meni hienosti ja se teki ensimmäisella radalla oikein nopean nollan ja toisella radalla vitosen kun pudotti yhden riman. Harmillisesti jäi taas LUVA kuitenkin saamatta sillä Viivi sijoittui nopeasta menosta huolimatta kolmanneksi nollaradallaan ja vain kaksi ensimmäistä sai LUVA:n vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Toisella radalla Viivi sijoittui toiseki vitosellaan. Ohessa videot molempien koirien yhdistä radoista.

Uma:

Viivi:

Toisena päivänä meillä ei ollutkaan Uman kanssa enää niin paljon onnea matkassa. Ensimmäisellä radalla Uma karkasi pahasti lähdöstä ja minulla tulio tästä syystä niin kiire edetä, että juoksin esteen siivekkeeseen pahki ja kaaduin. 🙂 Pasi Parkkinen onnistui ikuistamaan tästä mainion kuvankin:

Minun ja Uman hämmennys tapahtuneesta oli molemminpuoleinen ja Uma tästä suutahtaneena karkasi jopa radalta hetkeksi. Jatkoimme kuitenkin karkaamisen jälkeen radan loppuun ja hienosti tuo pikkukoira viiletti loppuradan. Toisella radalla Uma kyllä pysyi tällä kertaa hyvin lähdössä, mutta jäin siitä huolimatta jo melko alussa pahasti jälkeen ja Uma pääsi luikahtamaan väärään putken päähän ja tästä meille tuli hylky. Menimme kuitenkin luonnollisesti radan loppuun jälleen ja hienosti meni loppurata. Viivin kanssa menimme sunnuntaina vain yhden radan, joka sujui radan vaikeuteen nähden iha ok ja tulokseksi saimme 10 ja Viivi sijoittui toiseksi. Kakkosten radat olivat tuona päivänä todella haastavat, joten olen kyllä tyytyväinen tuloksemme.

Olen mielettömän ylpeä kyllä Umasta. Uskon, että siitä tulee vielä todella hyvä agilitykoira. Se on todella nopea lapinkoira ja se rakastaa agilityä. Sitä pystyy ohjaamaan melko kaukaa ja sen estehaku on erinomainen. Myös kepit sillä ovat hämmästyttävän nopeat ja varmat ja se osaa hyvin itse hakea ensimmäisen keppivälin. Se on kyllä oppinut todella nopeasti. Vaikea uskoa, että se on vasta alle kaksi vuotias ja miten vähällä treenillä se on kaiken oppinut. Emme ole käyneet edes ainuttakaan agilitykurssia vaan olemme treenanneet vain itsekseen ja välillä ostaneet irtotunteja Active Dogsilta ja siskoltani Sannilta. Olen kyllä niin onnellinen siitä, että jätin Uman itselleni enkä myynyt tai sijoittanut sitä niin kuin alunperin aioin. Joskus sitä on vain luotettava omaan vaistoonsa ja nyt osui vaisto oikeaan kun aavistin, että tämä pentu minun kannattaa pitää. <3

Uma aloitti nyt heti kisojen jälkeen juoksun, joten nyt pidämme sen aikaa kisa- ja treenitauon sen kanssa, mutta menemme luultavasti heti ensi kuussa Kokkolaan agilitykisoihin molempien kanssa. Myös Viivin juoksua toivon tässä pian alkavaksi, jotta se voitaisiin astuttaa pian. Myös Umalle olen hieman haaveillut pentuja ensi keväälle, mikäli raaskin keskeyttää mahdollisesti silloin hyvin käynnissä olevan kisauramme pentujen teon ajaksi. Uman pentueesta haluaisin jättää myös yhden pennun kotiin, eli kovaa pentukuumetta pukkaa.

Olen viimein tehnyt hieman päätöksiä pentusuunnitelmia Viivin pentusuunnitelmien osalta ja olen tullut tulokseen, että se astutetaan seuraavasta juoksustaan uroksella Kuuhvitar Gielas. Kuuhvitar Gielas eli Repe on terve, hieno luonteinen ja komea lapinkoirauros, jota olin jo pitempään Viiville harkinnut. Pyysin yhdistelmälle jalostustoimikunnalta suosituksen jo keväällä kun harkitsin alunperin Viivin pentuetta jo keväälle. Tuolloin yhidistelmä sai suosituksen, mutta suositus on voimassa vain puolivuotta kerrallaan, joten pyysin suosituksen nyt uudelleen ja odotan vielä uutta suositusta. Todennäköisesti yhdistelmä hyväksytään tälläkin kertaa.

Repe on mielestäni erittäin sopiva Viiville ja uskon pentujen sopivan erityisen hyvin harrastuskoiriksi molempien koirien hienon luonteen ja käyttöominaisuuksien ansiosta. Myös ulkonäkönsä puolesta koirat kompensoivat hyvin toisiaan, joten myös näyttelykoiriksi pennuissa voisi olla ainesta. Molemmat koirat ovat tosin hitusen keskikokoa pienikokoisempia, mutta täysin sallituissa mitoissa. Itseäni tämä ei varsinaisesti haittaa, ompahan todennäköisempää, että syntyisi medilappareita agilityyn kun niille tuntuisi olevan kysyntää. 😉

Mikäli pentueeseen syntyy narttupentuja, olisin kiinnostunut sijoittamaan yhden narttupennun. Otankin mielelläni vastaan yhteydenottoja sijoituspennusta kiinnostuneilta. Viivin pennuille on ollut jo ennen uroksen valintaa melko paljon kyselijöitä, mutta otan edelleen yhteydenottoja vastaan. Erityisesti toivoisin pennuille harrastamisesta kiinnostuneita koteja, joten jos sinulla olisi tarjota hyvä ja aktiivinen koti lapinkoiralle niin ota ehdottomasti yhteyttä! Enemmän yhdistelmästä Pentuja-sivulla:

Pentuja

Olemme treenailleet nyt Uman kanssa melko paljon agilityä. Kävimme myös Uman kanssa OKK:n epävirallisissa agilitykisoissa, jotka tosin eivät tällä kertaa menneet aivan putkeen. Minulla on edelleen vaikeuksia ohjata noin nopeaa koiraa kun olen tottunut Viivin maltillisempaan menoon. Todella hyvä tuosta Umasta tulee kunhan saan oman ohjauksen kuntoon. Uma osaa nykyään suorittaa kaikki rataesteet, joten pyrin nyt treenailemaan omaa ohjaustani oikein urakalla, että pääsisimme virallisinkiin kisoihin pian Uman kanssa.

Viivin kanssa pidimme hieman taukoa kisoista ja treeneistä, mutta kävimme korkkaamassa nyt tauon jälkeen Kokkolassa ulkokisakauden ja heti oli Viivillä parempi meininki kuin kuumissa halleissa. Ensimmäiseltä radalta saimme valitettavasti hylyn kun ohjasin Viivin huonosti ja se hyppäsi yhden vinohypyn väärältä puolelta. Muuten tällä radalla meillä oli oikein hyvä meno. Tässä video ekalta radalta:

Toisella radalla tein jälleen itse melko alussa yhden ohajusvirheen kun jäin jälkeen josta itse hieman harmistuin ja ohjasin loppuradan hieman laiskasti. Tuolta radalta saimme tuloksen 5. ja vähän yliaikaakin päälle. Sijoituimme kuitenkin kolmanneksi.

Olimme Kokkolan kisareissulla useammankin päivän Kokkolassa avomieheni Joonaksen vanhempien luona. Koirilla oli oikein mukavaa reissatessa ja melskatessa perheen pinserinartun kanssa.

Lauantaina meillä oli vuorossa Kruunupyyn ryhmänäyttely. Tuomarina meillä oli Markku Kipinä. Sain hieman pettyä kun Viiville hän antoi vain H:n, koska laski arvosanaa kun luuli, että tuollaiset eriparikorvat kuin Viivillä eivät ole näillä sallittu. Viivillä on siis toinen korva pysty ja toinen taittokorva, mikä on näillä täysin sallittu, mutta tuomarin mielestä tämä oli vakava virhe. 🙂 Itse rotumääritelmässä näillä lukee, että pysty tai taittokorvat, eli hieman epäselvästi. Ei toki virheissäkään tuota luetella. Rotumääritelmän tulkintaohjeessa on kuitenkin selkeästi: ”Taittokorvat ovat samanarvoiset pystyjen korvien kanssa. Aivan tyvestä asti taittuneet luppakorvat ovat virheelliset, ei kuitenkaan hylkäävä virhe. Myös eriparikorvat sallitaan (toinen pysty, toinen taitto).” Erikoista myös, että Viivin isälläe jolla on myös tuollaiset eriparit, on tämä tuomari kuitenkin antanut erinomaisen ja SA:n, että tuolloin ei kummasti eroparikorvat haitanneetkaan. Noh eipähän tarvi toiste tuolle tuomarille viedä.

Uma sai tuolta tuomarilta EH1 ja ihan koirannäköisen ja kelpo arvostelun. Ryhtiä olisi toivonut lisää, mikä onkin aivan totta kun jostain syystä tuo etenkin juostessaan juoksee pää viidentenä jalkana eikä ryhdikkäästi kuten esim. Viivi. Pitänee harjoitella runsaasti tuota kehäkäyttäytymistä lisää sen kanssa.

Paljon ollaan kaikenlaista puuhattu kuten otsikkokin kertoo. Uman ja Viivin kanssa ollaan treenailtu agilitya ahkerasti ja Uma pääsi osallistumaan ensimmäisiin kisoihinsa kun kävimme OKK:n epävirallisissa kisoissa kokeilemassa miten tuo koira kisatilanteessa käyttäytyy ja kivastihan tuo meni ensikertalaiseksi! Ohessa video toiselta radaltamme kisoissa.

Olemme käyneet useamman kerran myös paimentamassa, sillä tahtoisin viedä Uman ensi kesänä lammaspaimennuksen esikokeeseen, joten harjoitella täytyy. Umalla on Viiviä enemmän paimennusviettiä, mutta kontrolli sen kanssa on toisinaan hieman hakusessa ja Uma on välillä hieman liian villi paimentaessaan, jolloin se ei aina tottele ja kuuntele kunnolla. Viivin kanssa paimentelemme omaksi iloksi ja se vatii vielä lisää sytyttelyä touhuun, sillä lampaat eivät aina oikein kiinnosta sitä tarpeeksi. Pätkittäin se paimentaa melko hyvin, mutta se myös kyllästyy nopeasti.

Uma kävi myös Veera Junttilan kuvattavana Huttukylässä lampaiden luona. Tässäpä Veeran ottamia kauniita kuvia Umasta:

Kävimme helmikuussa myös näyttelyssä koirien kanssa Tornion ryhmänäyttelyssä. Tuomarina meillä oli Mari Lackman. Tällaiset arvostelut Viivi ja Uma saivat:

Hallakedon Lumimarja

18kk, musta ruskein ja valkoisin merkein. Vielä kovin kevytpiirteinenpää. Alakaula saa vielä vahvistua. Leveälle asettuneet korvat. Nartulle sopivat mittasuhteet ja hyvä raajaluuston vahvuus. Niukat tasapainoiset kulmaukset. Sangen hyvä karvapeitteen laatu ja häntä. Liikkuu lyhyehköllä askeleella. Tarvitsee runsaasti aikaa ja ryhtiä. NuoEH.

Tuomari kävi vielä erikseen arvostelun jälkeen kertomassa pääasiat joka koirasta ja Umasta hän sanoi, että koirassa on hyvät raamit ja tyyppi, mutta on vielä kovin kevyt ja vaatii paljon aikaa. Uma myös esiintyi yuolla melko huonosti enkä saanut siihen minkäänlaista ryhtiä. Pitää siis harjoitella runsaasti tuota näyttelytottumusta.

Kultalangan Wenus

5v, musta merkein. tyypiltään erinomainen. Kevytpiirteinen pää. Kevyehkö rintakehä. Eturinta saisi olla voimakkaampi. Niukat kulmaukset edessä ja takana. OK häntä ja karvanlaatu. Liikkuu kevyellä askeleella, mutta tasapainoisesti. esitetään kauniisti. AvoERI.

Viivi tosiaan esiintyi ja käyttäytyi hienosti, mutta tuomari ei sitten kuitenkaan ihan niin paljon pitänyt Viivin ulkomuodosta, että olisi sijoittanut sitä.

Seuraava näyttely meillä on Vaasan KV johon ilmoitin Viivin, Uma saa pitää vähän aikaa nyt taas taukoa näyttelyistä, että kehittyisi lisää. Myös agilitykisoja meillä on Viivin kanssa tulossa, joista ensimmäiset ovat 12.3. OKK:lla.