Esittely

Olen 27-vuotias oululainen IT-alalla työskentelevä, koiriin hurahtanut nainen. Olen kotoisin Kiimingistä, josta muutin Ouluun vuonna 2009. Perheessämme oli koko lapsuuteni ajan labradorinnoutaja Bella, joten koirat ovat olleet osana lähes koko elämäni ajan, mutta ensimmäisen oman koirani Viivin hankin vuonna 2010. Suomenlapinkoira on aina ollut minulle hyvin mieluisa rotu ja melko pian päädyinkin kyseiseen rotuun päätettyäni hankkia oman koiran.

Rotu osoittautuikin hyvin nopeasti oikeaksi valinnaksi, sillä olen alusta asti ollut enemmäin kuin tyytyväinen koiraani Viiviin. Viivi on aina luotettava ja kaikinpuolin upea ystävä, josta on ollut minulle todella paljon iloa näiden vuosien aikana. Viivin kanssa innostuin myös kokeilemaan useita koiraharrastuksia, joista mieluisimmaksi meille osoittautui agility jossa myös kilpailemme nykyään melko aktiivisesti.

1012949_10203476561056947_1681082728_n

Kasvatustoiminnasta kiinnostuin kun minua kannustettiin teettämään Viivillä pennut. Erityisesti Viivin luonne on sellainen, että mielestäni sillä oli annettavaa jalostukseen. Myös terveys Viivillä on hyvä, ainoastaan sen C-lonkat saivat minua harkitsemaan pitempään sen jalostuskäyttöä, mutta päädyin kuitenkin päätökseen, että otan tämän asian kohdalla tietoisen riskin ja päätin käyttää Viiviä muiden ominaisuuksien vuoksi sillä varauksella, että löytäisin sille tarpeeksi hyvälonkkaisen uroksen joka kompensoisi Viivin tätä puutetta. Viivin lonkat kuvattiin jo 1-vuotiaana ja ne olivat silloin hieman löysät, muuten oikein siistit ja terveet, olen myös harkinnut, että kuvauttaisin ne uudestaan, sillä eläinlääkäri arveli, että tulos olisi voinut parantua iän myötä mikäli ne tiivistyisivät.

Ensimmäiseen pentueeseen urokseksi Viiville löysin upealuonteisen ja sekä terveydellisesti, että ulkonäöllisesti erinomaisen Uulan (Fihtolas Ekoteko). Uula asuu myös täällä Oulussa ja olin jo aiemmin tavannut sen ja ihaillut sen upeaa luonnetta ja olemusta, joten päätös siihen päätymiseen oli minulle helppo sen jälkeen kun sain myös jalostustoimikunnan suosituksen yhdistelmästä. Myös Uulan omistaja oli minulle ennestään tuttu, joten yhteistyö hänen kanssaan oli minulle hyvin mieluisa ratkaisu.

10660288_10204894776911457_7579633551619415480_nViivin koko tiineysaika meni oikein hyvin ja samoin synnytys. Viivi oli upea ja huolehtivainen emo sekä myös todella luottava ihmisiä kohtaan pentujensa kanssa. Vaikka se huolehti niistä todella hyvin, se ei suojellut liikaa pentujaan ihmisiltä vaan luotti, etteivät ihmiset tee pennuille pahaa. Pentujen kasvaessa Viivi oli välillä vähän liiankin kiltti pennuilleen ja etenkin narttupennulleen Umalle se olisi saanut pitää vähän kovempaa kuria, se myös imetti pentujaan todella pitkään.

Koko operaation ajan pohdin kaiken aikaa päätöstä, että jätänkö itselleni pentueesta narttupennun vai en. Pentuja syntyi vain kaksi ja molemmille oli alusta asti paljon kyselijöitä. Urokselle kodin olin päättänyt jo hyvin alkuvaiheessa ja se lähtikin Kilpisjärvelle todella upeaan kotiin lapinkoiralle juuri sopiviin tehtäviin ja perheeseen. Uman kasvaessa huomasin, sen olevan hyvin vahvaluonteinen pentu. Se oli todella villi eikä se pelännyt mitään ja vaikka se oli melko ilkeäkin kun kiusasi muita koiria ja rikkoi tavaroita, kiehtoi samalla sen luonne minua paljon. Huomasin, että se oli erittäin oppivainen ja ihmisläheinen joten aloin nähdä siinä paljon potentiaalia harrastuskoiraksi. Lopulta minun oli tehtävä päätös ja päätin jättää Uman minulle kotiin. Ainakaan tähän mennessä en ole päätöstäni hetkeäkään katunut.

Koska Viivin aikaisemman pentueen koirat osoittautuivat terveiksi ja hienoluonteisiksi koiriksi, päätin teettää Viivillä vielä yhden pentueen, joka syntyi elokuussa 2016. Kennelini kolmas pentue syntyi Umalle keväällä 2018 ja seuraava pentueemme on suunnitteilla Viivin tyttärelle sijoitusnartulleni Minnille keväälle 2019.

Asumme idyllisellä Oulun Välivainiolla omakotitalossa. Koiramme elävät arjessa mukana perheenjäseninä sisällä talossamme eikä niille ole erillisiä kenneltiloja eristyksissä ihmisistä. Myös pennut kasvavat kennelissämme arjessamme mukana sisällä talossa ihmisten keskellä tottuen kaikkiin kodin ääniin ja tapahtumiin.

Viimeisimmät artikkelit

Arkistot

Linkkejä