Kategoria: Yleinen

Meillä eletään hieman huolestuneita aikoja, sillä Viivi on sairastunut kohtutulehdukseen. Viivi alkoi tiputella hieman verta vaikkei sillä ole juoksu ja se on myös nuollut itseään aika tiheään joten veimme sen eläinlääkäriin. Muuten sillä ei ollut mitään oireita ja se oli täysin oma iloinen itsensä. Eläinlääkärissä todettiin samaa, että se vaikuttaa oikein hyvinvoivalta ja eläinlääkäri uskoi, että sillä olisi joku muu tulehdus kuin kohtutulehdus, esim. emätintulehduksessa oireet voivat olla tuollaisia. Ultrassa kuitenkin havaittiin nestettä kohdussa joka kertoo kohtutulehduksesta.

Kohtutulehdus usein huomataan koirilla siitä, että koira alkaa juomaan ja virtsaamaan tiheästi, mutta Viivillä ei tuollaista ollut ollenkaan. Viivillä on onneksi pysynyt koko ajan kohdunsuu auki, joten neste on päässyt kohdusta ulos. Mikäli kohdunsuu sulkeutuisi, niin kohtu täyttyisi tulehdusnesteestä ja repeäisi ellei koiran kohtua leikattaisi ajoissa. Viivin tilanne ei onneksi ehtinyt mennä tähän ja neste on päässyt ulos, jolloin vointi on pysynyt hyvänä.

Eläinlääkärissä kävimme keskiviikkona, jolloin Viiville aloitettiin antibioottikuuri.  Leikkauksella ei ollut niin kiire, että olisi pitänyt heti leikata koska tosiaan neste on päässyt ulos. Leikkausaika Viiville varattiin perjantaille, toki jos sen tilanne olisi muuttunut eilisen aikana niin leikkausta oltaisiin aikaistettu. Viivin vointi on edelleen oikein hyvä ja odotamme parhaillaan leikkausta, joka on parin tunnin päästä.

Eläinlääkäri sanoi keskiviikkona, että todennäköisesti tulehdus olisi tällä kertaa voinut parantua ihan vain antibiooteillakin, koska se ei ollut ehtinyt kehittyä vielä kovin pahaksi, mutta todennäköisesti tulehdus olisi uusinut myöhemmin uudestaan seuraavien juoksujen yhteydessä. Esim. täällä lisää tietoa kohtutulehduksesta.

Kannattaa ehdottomasti narttukoiran omistajien tutustua tähän, jotta osaa mahdollisessa sairastapauksessa tunnistaa oireet ajoissa, jotta koiraa voidaan auttaa ajoissa. Hoitamattomana kohtutulehdus aiheuttaa koiralle nopeastikin tuskallisen kuoleman. 🙁 Tässä myös taas nähtiin se kuinka väärässä tämä yhä jonkin verran elävä uskomus on, että pennuttaminen ehkäisisi kohtutulehdukselta. Jotkut tosiaan edelleen kuvittelevat, että nartulla kannattaisi sen takia tehdä pennut, että sille ei tulisi kohtutulehdus, vaikka näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Toivottavasti Viivin leikkaus sujuisi hyvin ja se paranisi pian. Olin ilmoittanut Viivin pitkästä aikaa agilitykisoihinkin, harmi ettei se nyt pääse osallistumaan.

Toinen harmillinen uutinen on, että Uma ei tullut tiineeksi eli emme saaneet tälle kesälle pentuja. Jekku-uroksen kanssa oli tosiaan yksi onnistunut astuminen, mutta se ei sitten tällä kertaa riittänyt. Uman seuraava juoksu sijoittuu todennäköisesti marras-joulukuulle, jolloin se astutetaan uudelleen eri uroksella. Toivottavasti tällä kertaa tärppäisi ja saisin viimein Umalle kauan odotetun pentueen!

Uman kanssa emme päässeet kesän aikana kisaamaan agilityssa kun odottelin lähes loppuun asti, että saisiko se pentuja vai ei. Uma kävi kyllä ultrassa ajallaan, joka näytti tyhjää, mutta sillä oli melko vahvat valeraskauden oireet niin odottelin, että olisiko sille sittenkin tulossa pentu tai pari, jotka eivät vain olisi näkyneet ultrassa. Yhdet kisat ehdimme käydä pari viikkoa sitten ja ne eivät menneet kyllä ollenkaan putkeen. Umalla on ollut nyt ulkokentillä pahoja keskittymisvaikeuksia ja se ottaa paljon häiriötä kentän laidalla tapahtuvista asioista. Hallissa kun olemme treenanneet niin on mennyt tosi hyvin. Ensi viikolla meillä olisi taas Uman kanssa kisat, saapa nähdä miten silloin käy.

Uma ja Viivi kävivät myös yhdessä näyttelyssä kesällä. Yllätyksekseni Uma menestyi tällä kertaa oikein hyvin sillä sen tulokseksi tuli  ERI2, SA, PN3. Eli laatuarvostelun tulos erinomainen, sijoittui luokkansa toiseksi, oli sertin arvoinen ja sijoittui paras narttu luokassa kolmanneksi. Olen niin tyytyväinen, Uma kun ei ole ikinä ennen saanut edes ERI:ä.  Tuomarikin oli tiukalla päällä niin tulos yllätti paljon.

Viivi ei ollut ihan niin paljon tuomarin mieleen, sen tulos oli EH3 eli erittäin hyvä ja luokkansa kolmas.

Myös Minnistä on kasvanut oikein kaunis nuori koira. Se kävi meillä viime viikonloppuna hoidossa ja tykkään kyllä aivan kauheasti sen luonteesta. Se on niin iloinen ja rohkea ja kiltti. Se on huomattavasti kovempi kuin Viivi ja Uma josta tykkään kovasti Minnissä, Viivin ja Uman ohjaajapehmeys kun välillä hieman haittaa treenatessa kun niitä ei voi kieltää mistään kun regoivat kaikkeen negatiiviseen palautteeseen niin voimakkaasti. Minni ei paljon hätkähdä vaikka sitä kieltäisi jostain, enemmänkin se on vaikea saada uskomaan jos sitä kieltää kun se ottaa kaiken leikkinä eikä ota ihmisiä tosissaan. Onneksi se on nykyään niin kiltti, että harvemmin sitä tarvii mistään kieltää.

Minni olisi tarkoitus terveystutkituttaa tulevan talven aikana. Mikäli sen terveystulokset on hyvät niin teetän sillä yhden pentueen kunhan se on sopivan ikäinen. Toivotaan, että Minnin terveystulokset ovat hyvät ja saadaan jalostuskäyttöön näin hyväluonteinen koira!

Vierailimme Uman kanssa ihanan Jekku-herran luona astutuspuuhissa ja onneksemme astutus tällä kertaa onnistui! Toivottavasti astutus tuotti tulosta ja Uma odottaisi pentuja. Käytän sen heinäkuun alussa ultrassa, jolloin viimeistään pitäisi selvitä tuleeko pentuja.

Uma oli astutettavana tällä kertaa hyvin halukas kaiken aikaa, mutta kokemattomuus ja epävarmuus siitä näkyi. Se antoi kuten viimeksikin aina Jekun hypätä selkään, mutta sitten se alkoi epäröimään kun Jekku pääsi sen sisään. Uma on hyvin herkkä esim. kivulle ja reagoi kaikkeen nopeasti ja voimakkaasti. Kun sillä vähän sattui niin se alkoi vähän kiemurrella ja Jekku hyppäsi alas. Jekku halusi kovasti astua vain omassa rauhassa eikä ihmiset saaneet puuttua asiaan, joten sekään ei oikein onnistunut, että Umasta olisi pitänyt kiinni, ettei se kiermurtelisi. Lopulta kuitenkin Jekku sai astuttua Uman loppuun asti onnistuneesti. Kun koirat jäivät nalkkiin Uma oli yllättävänkin rauhallinen eikä hätääntynyt, kuten aluksi pelkäsin. Nalkkiin jääminen kun usein sattuu nartuilla hieman.

Ennen Uman juoksujen alkamista ehdimme kisaamaan keväällä melko paljon, mutta kovin hyviä tuloksia emme nyt yleensä saaneet. Umalla on taas vauhti kasvanut kovasti ja sen ohjaaminen on hieman vaikeutunut. Usein radat menivät muuten todella hyvin, mutta sitten Uma pääsi jossain vaiheessa livahtamaan väärälle esteelle, josta tulokseksi tulee silloin hylkäys. Pienestä oli siis usein kiinni. Onneksi Uma on vielä niin nuori, että sen kanssa ehtii hyvin kisata ja treenata pentujen teon jälkeenkin. Eiköhän me kovalla treenillä saada hiottua yhteistyömme toimivaksi, että saataisiin taas tuloksia kasaan. Myös omaa ohjaustani minun pitää yrittää todella paljon parantaa, sillä omista ohjausvirheistäni meillä virheet johtuu.

Viivin kanssa olemme harvakseltaan vähän treenailleet agilitya, mutta sillä ei tunnu olevan enää aivan samanlaista intoa lajiin kuin mitä sillä aiemmin on ollut. Viivillä on vieläkin todella paksu talviturkki, joten sillä tuntuu olevan myös liian kuuma agilityyn. Esteet se suorittaa hyvin mielellään, mutta se etenee hitaammin kuin aiemmin. Olenkin ajatellut leikata Viiville vähän kesätukkaa, jotta sillä ei olisi niin kauhean kuuma. Viivi tykkää myös uida ja kahlailla paljon, joten lyhyempi turkki olisi sen kanssa kätevämpi. Toisaalta olisi kiva myös käyttää se jossain näyttelyssä nyt tuon nykyisen komean turkkinsa kanssa, mutta pitää miettiä, Viivin hyvinvointi on kuitenkin tärkeämpää kuin näyttelyt.

Olin ilmoittanut molemmat koirat toukokuussa näyttelyyn Raaheen, mutta Viivi loukkasi ikävästi tassunsa lenkillä juuri näyttelyitä edeltävänä päivänä. Viivi ei siis päässyt osallistumaan, mutta Uman kanssa näyttelyssä kävimme. Viivin tassu onneksi parani täysin parissa päivässä. Uma ei ollut tuomarin mieleen ja se sai arvosanan H eli Hyvä.

Meillä on käynyt myös mukavia koiravieraita kyläilemässä. Erämessujen aikaan Uman veli Eränkävijät-sarjasta tuttu Äijä oli Oulussa edustamassa messuilla ja se kävi myös meillä kylässä isäntäväkensä kanssa. Koirilla oli hurjan hauskat leikit ja vauhtia oli. Äijä oli kasvanut ja komistunut kovasti ja sillä oli valtava turkki.

Tänään meille tuli päivähoitoon sijoitustyttöni Minni. Minni on aikuistunut kovasti ja siitä on tullut oikein kiltti ja tottelevainen. Todella ihana koira!