Vierailimme Uman kanssa ihanan Jekku-herran luona astutuspuuhissa ja onneksemme astutus tällä kertaa onnistui! Toivottavasti astutus tuotti tulosta ja Uma odottaisi pentuja. Käytän sen heinäkuun alussa ultrassa, jolloin viimeistään pitäisi selvitä tuleeko pentuja.
Uma oli astutettavana tällä kertaa hyvin halukas kaiken aikaa, mutta kokemattomuus ja epävarmuus siitä näkyi. Se antoi kuten viimeksikin aina Jekun hypätä selkään, mutta sitten se alkoi epäröimään kun Jekku pääsi sen sisään. Uma on hyvin herkkä esim. kivulle ja reagoi kaikkeen nopeasti ja voimakkaasti. Kun sillä vähän sattui niin se alkoi vähän kiemurrella ja Jekku hyppäsi alas. Jekku halusi kovasti astua vain omassa rauhassa eikä ihmiset saaneet puuttua asiaan, joten sekään ei oikein onnistunut, että Umasta olisi pitänyt kiinni, ettei se kiermurtelisi. Lopulta kuitenkin Jekku sai astuttua Uman loppuun asti onnistuneesti. Kun koirat jäivät nalkkiin Uma oli yllättävänkin rauhallinen eikä hätääntynyt, kuten aluksi pelkäsin. Nalkkiin jääminen kun usein sattuu nartuilla hieman.
Ennen Uman juoksujen alkamista ehdimme kisaamaan keväällä melko paljon, mutta kovin hyviä tuloksia emme nyt yleensä saaneet. Umalla on taas vauhti kasvanut kovasti ja sen ohjaaminen on hieman vaikeutunut. Usein radat menivät muuten todella hyvin, mutta sitten Uma pääsi jossain vaiheessa livahtamaan väärälle esteelle, josta tulokseksi tulee silloin hylkäys. Pienestä oli siis usein kiinni. Onneksi Uma on vielä niin nuori, että sen kanssa ehtii hyvin kisata ja treenata pentujen teon jälkeenkin. Eiköhän me kovalla treenillä saada hiottua yhteistyömme toimivaksi, että saataisiin taas tuloksia kasaan. Myös omaa ohjaustani minun pitää yrittää todella paljon parantaa, sillä omista ohjausvirheistäni meillä virheet johtuu.
Viivin kanssa olemme harvakseltaan vähän treenailleet agilitya, mutta sillä ei tunnu olevan enää aivan samanlaista intoa lajiin kuin mitä sillä aiemmin on ollut. Viivillä on vieläkin todella paksu talviturkki, joten sillä tuntuu olevan myös liian kuuma agilityyn. Esteet se suorittaa hyvin mielellään, mutta se etenee hitaammin kuin aiemmin. Olenkin ajatellut leikata Viiville vähän kesätukkaa, jotta sillä ei olisi niin kauhean kuuma. Viivi tykkää myös uida ja kahlailla paljon, joten lyhyempi turkki olisi sen kanssa kätevämpi. Toisaalta olisi kiva myös käyttää se jossain näyttelyssä nyt tuon nykyisen komean turkkinsa kanssa, mutta pitää miettiä, Viivin hyvinvointi on kuitenkin tärkeämpää kuin näyttelyt.
Olin ilmoittanut molemmat koirat toukokuussa näyttelyyn Raaheen, mutta Viivi loukkasi ikävästi tassunsa lenkillä juuri näyttelyitä edeltävänä päivänä. Viivi ei siis päässyt osallistumaan, mutta Uman kanssa näyttelyssä kävimme. Viivin tassu onneksi parani täysin parissa päivässä. Uma ei ollut tuomarin mieleen ja se sai arvosanan H eli Hyvä.
Meillä on käynyt myös mukavia koiravieraita kyläilemässä. Erämessujen aikaan Uman veli Eränkävijät-sarjasta tuttu Äijä oli Oulussa edustamassa messuilla ja se kävi myös meillä kylässä isäntäväkensä kanssa. Koirilla oli hurjan hauskat leikit ja vauhtia oli. Äijä oli kasvanut ja komistunut kovasti ja sillä oli valtava turkki.
Tänään meille tuli päivähoitoon sijoitustyttöni Minni. Minni on aikuistunut kovasti ja siitä on tullut oikein kiltti ja tottelevainen. Todella ihana koira!
